Ylä-Kotola & Arai lainaavat ahkerasti Mark Weiserin ajatuksia kaikkialla läsnäolevasta tietotekniikasta. Vielä kirjan ilmestymisen aikoihin, vuonna 2000, ajatus tietotekniikan häviämisestä ympäristöön tuntui kyberpunk-visioita houkuttelevammalta tulevaisuudenkuvalta. Ubicomp-kehityssuunta vaikutti turvallisemmalta, sillä siinä ihminen ja teknologia pysyvät kumpikin omalla tontillaan. Kehon rajoja ei rikota ja lisäksi ympäristöön sijoittunut tietotekniikka oli helppoa mieltää nykyisen rakennusautomaation loogiseksi jatkeeksi. Elämmähän jo nyt eräänlaisessa älykkäässä ympäristössä kun monissa kodin sähkölaitteessa on jo niiden toimintaa ohjaavat mikroprosessorit.

Kuluneet neljä vuotta 'terrorismin vastaisen sodan' aikakautta saavat viattomat Ubicomp-visiot näyttämään epäilyttäviltä. Ihmistä auttamaan luodut laitteet mahdollistavat myös valvonnan - kenen äly onkaan ympäristöön levittäytyneenä? Miksi tietotekniikkaa edes pitäisi sulauttaa ympäristöön siinä mittakaavassa, jota Ubicomp-visionäärit ovat kaavailleet, sillä ei liene kovinkaan taloudellista levittää tietotekniikkaa aivan kaikkialle. Siksi onkin järkevämpää kätkeä tietotekniikka vaatteisiin ja esimerkiksi silmälaseihin, siis esineisiin jotka ovat käytännöllisesti katsoen aina ihmisen mukana ja joiden käyttäminen sujuu ilman huomion kiinnittämistä kyseisiin esineisiin. Nykytietotekniikkahan tulee ottaa erikseen mukaan ja sen käyttö vaatii keskittymistä, toisin kun esimerkiksi silmälasien läpi katsominen tai vaatteiden päällä kantaminen.

Ihmistä auttamaan luodut laitteet mahdollistavat myös valvonnan - kenen äly onkaan ympäristöön levittäytyneenä?

Toronton yliopistossa vaikuttava professori Steve Mann (edellisen merkintäni kuvassa) on tutkinut puettavan tietotekniikan mahdollisuuksia lähes 30 vuoden ajan. Hänen mukaansa puettavassa tietotekniikassa on kyse ihmisen valtautumisesta (Mann, Steve: Wearable Computers as means for Personal Empowerment. Keynote Address for The First International Conference on Wearable Computing, ICWC-98, May 12-13, Fairfax VA ):. . Ubicomp-visioissa ihminen luovuttaa valtaansa itensä ulkopuolelle. Tekniikka on käyttäjän ulottumattomissa ja hänen on luotettava laitevalmistajan hyväntahtoisuuteen.

Puettava tietotekniikka sitävastoin on käyttäjänsä lähellä ja hänen hallussaan. Käyttäjällä on vapaus päättää, koska laitteisto on päällä ja mitä tietoja virtaa ympäristön muiden laitteiden välillä. Mann toteaakin että kyse on perustavaa laatua olevasta näkemyserosta: Smart People vs. Smart Environment. Ã"lykkäässä ympäristössä ihminen on ympäristön armoilla kun taas puettavan tietotekniikan avulla ihminen voi ottaa yliotteen esimerkiksi kaupunkiympäristön ärsyttävästä kaupallisuudeseta. Steve Mannin nykyisin käyttämä silmälaseihin kätketty puettava tietokone osaa poistaa näkökentästä mainoksia ja muita rauhaa häiritseviä elementtejä.

Mannin puettava tietokone on kuin Erkki Kurenniemen PeeSee-visioiden:"(Kurenniemi, Rastas: Askeleen edellä: Todellisuus on aina askeleen edellä mielikuvitusta, artikkeli julkaistu aiemmin: Kauppalehti Data Maailma, nro 108B 8.6.1987, s. 14-16)": toteuma, toteutustekniikkaansa myöten. Myös Kurenniemen visioon kuuluu ajatus ihmisen aistiympäristön haltuunotosta, sillä PeeSee mahdollistaa aistimusten täydellisen kontrollin. Kurenniemen näkemyksen mukaan olennainen osa PeeSee:tä on aistit peittävä elektroninen sulku, jonka avulla luonnollisen aistin ja ympäristön välinen yhteys voidaan avata tai sulkea. Ympäristöstä voidaan siis valikoiden sulkea pois häiritseviä elementtejä.

Kuinka visionnit puettavasta tietotekniikasta suhtautuvat Timo Toivosen Vapauden illuusio-teoksessaan esittämien näkemysten kanssa? Toivosen ydinajatus on ihmisen vapaudessa filosofisessa mielessä. Käytännön tasolla hän kirjoittaa turhaa teknologian käyttöä vastaan. Ihmisen ei tule käyttää teknologiaa vain siksi että voi käyttää teknologiaa. Teknologia on työkalu, ei muuta.

Toivonen voisi itse olla toista mieltä, mutta käsitykseni puettava tietotekniikka sopii hyvin työkalun määritelmään. Teknologia toimii apurina, tukien ihmistä ilman että varsinaisesti teknologian käyttöön tulisi keskittyä. Silmälasien muotoon paketoitu tietokone on tästä hyvä esimerkki, toimien yhtä huomaamattomasti kuin tavalliset silmälasit, nekin huipputeknologinen tuote.